Villiyrtit kiinnostivat

Villiyrit ja hortailu tuntuu olevan nyt kovin suosittu aihe. - Oletko jo syönyt voikukkasalaattia? Nokkonen on varmaan jo tuttu?- Vuohenputki on hyvä raaka-aine.... Lehdet ovat pullollaan luonnosta saatavien raaka-aineiden esittelyä... tai tuntuuko se vaan siltä.

Kun seurasin kevään päivityksiä eri marttayhdistysten Facebook-sivuilla, niin ainakin monen marttayhdistyksen ohjelmassa oli nämä villiyrtit...niin myös meidänkin. Aihetta oli jo toivottu ja kun löytyi ammatti-ihminen villiyrteistä kertomaan, pääsimme sen toteuttamaan.

Toukokuun ensimmäisen marttaillan aihee oli Villiyrit, haistellaan ja maistellaan. Kokoontumispaikankin sain vaihdettua tilavampaan eli pääsimme sieltä Kulmiksesta katutasoon - Ankkuriin. Suurempi tila olikin tarpeen, aika paljon marttoja iltaan saapui.

Satu Hovi Pornaisista oli tuonnut mukanaan paljon kirjallisuutta ja myös luonnon villiyrttejä - monenlaisia. Niitä sitten haistelimme ja maistelimme.... ja kuulimme melkoisen tietopaketin. Sadulla on monen vuoden kokemus villiyrteistä. Hän kertoi keräämisestä, kuivaamisesta ja miten ja missä niitä voi hyödyntää.

Reunoistaan kovin röpelöinen voikukan lehti on kitkerä, joten kannattaa ehkä katsoa hiukan lehden muotoa. Vuohenputki - tuo puutarhan rikkaruoho... ainakin monen puutarhan omistajan mielestä- on oikein hyvä salaatissa, varsinkin ne nuoret versot.

Satu Hovi painotti, että kaikki kerättävät kasvit on tunnettava varmasti. Hän kertoi, että yrteistä voi poimia eri asioita: koko maanpäällinen verso, joskus voi kerätä juuren, joskus kerätään lehtiä jne. Kasveista kerätään vain kuivia, puhtaita ja ehjiä kasvinosia, niissä ei saa olla värimuutoksia eikä hyönteisiä.... Jokainen yrtti olisi kerättävä omaan astiaansa ja mielummin käytetään ilmaa koria.

Kasvit kannattaisi kerätä, kun vaikuttavien aineiden määrä on suurimmillaan eli yleensä kasvikauden alussa. Keräämisajankohta riippuu suuresti milloin luonto herää. Meillä oli hyvä onni, kun tänä vuonna kevät oli aikaisessa ja Satu oli jo löytänyt meille näytettäväksi suuren kirjon näitä luonnon yrttejä.

Maanpäälliset osat kannattaa kerätä aamupäivällä, kun on hyvä sää: aurinkoinen ja kuiva. Jos kasvista kerätään kukat, ne kannatta kerätä kukinnan alussa ja niiden keräämisessä on oltava varoivainen, että ei riko kukkaa. Hedlemät kerätään luonnollisesti vasta sitten, kun ne alkavat kypsyä. Jos keräät puun kuorta, se irrotetaan keväällä, kun mahla on runsaimmillaaan. Sipulit ja mukulat otetaan talteen syksyllä. Maanlaiset osat, juuri ja maaverso otetaan talteen joko syksyllä - ennen kasvin lepokautta - tai keväällä ennen kasvukautta.

Kuulimme myös jokamiehenoikeuksista eli ilman lupaa voi kerätä sieniä, marjoja, kukkia ja ruohomaisia kasveja, mutta esim. ilman lupaa ei saa kerätä sammalta, jäkälää eikä turvetta. Emme saa myöskään ottaa puuta kasvavasta, kuivuneesta tai kaatuneesta puusta. Ilman lupaa ei saa ottaa kasvavasta puusta oksia, juurta, tuohta, kuorta, lehtiä, pihkaa, mahlaa, terhoja, pähkinöitä eikä käpyjä.

Satu kertoi, että kasveja säilötään talven varalle kuivaamalla, hiostamalla ja kuivaammalla, liotettuna alkoholiin, etikkaan ja öljyyn, sekoitettuna suolaan tai sokeriin sekä pakastamalla tuoreena, ryöpättynä tai jääkuutioon upotettuna.

Saimme ohjeet hiostamiseen eli fermentointiin sekä yrttien säilyttämiseen. Tiesitkö, että yritit säilyvät ainakin 10 vuotta! Satu kertoi yrttien käytöstä paitsi ruuanvalmistuksessa niin myös yrttien lääkennällisistä vaikutuksista ja käytöstä tuholaisten torjunnassa.

Huh, huh.... tietoa tuli niin paljon, että muistaakohan sitä kaikkea... no kotiin saimme myös monisteita, jos ei ihan kaikkea satu muistamaan :)

Illan aikana pääsimme myös maistelmaan yrttejä... ja mehän uskalsimme niitä maistella....eikä ne nyt niin hassuilta maistuneet.

Olipas tietorikas ilta. No itselle tuli kyllä aika turvallinen olo, että jos sattuisi metsään eksymäään, niin aika paljon syötävää sieltä löytyisi, kun vaan uskaltaa... ja nythän me uskallamme.