Suomen luontokeskus Haltia

Haltian aula, jonka yhdellä seinällä on isokokoinen kuva suomalaisesta luonnosta.
Luonto tulee sisälle myös audiotorioon.
Hannu Hautalan luontokuvia.
Talvisen käytävä johdattaa Suomen luonto-näyttelyyn.
Sotkan muna taustalla.
Metsän kuningas - karhu talviunella.
Kahvilan terassilta on upeat näkymät Pitkäjärvelle.
Kotimatka alkaa.

Kauniina aurinkoisena, mutta kuitenkin hiukan koleana toukokuisena iltapäivänä lähdimme Mäntsälästä tutustumaan Suomen luontokeskus Haltiaan Espoon Nuuksioon. Meitä kuljetti turvallisesti Matti Laurila Liikenne Seppälältä.

Liikenne sujui joutuisasti ja ajelimme Nuuksioon reilussa tunnissa. Meillä oli hiukan aikaa ennen kuin opastuksemme alkoi, joten ennätimme kurkistella ja tutustua Haltian kauppaan, jossa näytti olevan kaikenlaista kivaa myynnissä. Paljon karttoja eri Suomen kansallispuistoista ja luontokohteista. Ostoksiakin tehtiin.

Sitten kokoonnuimme auditorioon, jossa molemmat oppaat meitä jo odottivat. Auditorioon olisi mahtunut 200 henkeä, mutta kun meitä oli reilu 30, niin tilaa oli.

Kuulimme hiukan Haltian synnystä ja rakennuksesta. Sen jälkeen olikin aika lähteä kierrokselle. Ryhmä jaettiin ja sitten oppaiden seurassa tututustumaan näyttelyyn. Meidän ryhmä kurkisti ensin Viherkenttä-näyttelyyn. Pääkaupunkia ympäröi viheralueiden verkosto - Viherkenttä. Haltiaan on koottu 50 Viherkentän houkuttelevinta kohdetta osoitteeseen viherkehä.haltia.com

Vuoden loppuun asti Haltiassa on luontokuvaaja Hannu Hautalan upeita kuvia esillä. Tännekin kävimme hiukan kurkistelemassa. Hienoja kuvia, joihin pitää tutustua paremmalla ajalla.

Talvisen maisemakäytävän kautta varsinaiseen Suomen luonto-näyttelyyn. Upeita isoja panoraamakuvia. Osa kuvista vaihtui ja näimme niin saaristoa kuin talvista Lappia. Kuviin ilmestyi myös eläimiä. Aikamoisen taitavaa tämä nykytekniikka. Aivan kuin olisi ollut itse paikalla luonnon keskellä.

Haltiassa on myös mahdollisuus tutustua Suomen luontokohteisiin interaktiivisesti. Tietoruuduilta näkee kuvia ja voi lukea kohteista.

Sitten sukellus Sotkan munan sisään. Näyttelysalissa on iso puinen munanmuotoinen puupesä, jonne mahtuu hyvin katsomaan taiteilija Rauhalan teosta, jossa kaksi joutsenta pelaa shakkia kirjaimilla ja videokuvia heijastetaan roikkuviin laseihin ja seinälle.Vaikea sanoin kuvailla. Haltia on nähtävä itse.

Viimeinen kohde oli Karhunpesä, joka on kuulema lasten suosikki. Pääsee vaikka ryömimään niissä pesissä ja sitten tavata metsän kuningas pesässään nukkumassa. No muutama meidänkin ryhmästä kokeili pesään ryömimistä ja hauskaa näytti olevan.

Sitten kipuaminen ravintolaan toiseen kerrokseen tai pääsihän sinne hissilläkin. Kahvi ja luomupulla maistuivat ja aikaa jäi myös ihailla upeaa maisemaa Pitkäjärvelle.

No aika kului ja oli kotimatkan aika. Haltiaan kannattaa palata.