Mitä on uniapnea?

Tämän vuoden kolmas marttailta kului terveys- tai pitäisikö sanoa sairausteeman parissa. Kuulimme mitä on uniapnea. Meidän oma martta Piia Olander kertoi asiantuntevasti taudista, josta on viime vuosina ruvettu puhumaan enemmän.  - Ei uniapnea ole vain isojen miesten tauti, vaan sitä voivat sairastaa jopa lapset, kertoi Piia.

Mitä sitten uniapnea tarkoittaa?

Uniapnea on unihäiriö, jossa esiintyy unenaikaisia hengityskatkoksia. Hengityskatkosten eli apneoiden pituus vaihtelee kymmenestä sekunnista aina yli minuuttiin. Katkoksessa veren happipitoisuus laskee. Kun happipitoisuus on laskenut riittävän alas, aivot reagoivat, ihminen havahtuu ja vetäisee ilmaa sisään. Hengityskatkoksen aiheuttaa nielun ahtautuminen, kun lihakset nukahtamisvaiheessa rentoutuvat. Ahtautumisen syynä on useimmiten runsas rasvakudos, mutta syy voi olla myös rakenteellinen. Näin kerrotaan www.uniapnea.fi sivuilla. Tämän me myös kuulimme Piian kertomana.

Piia oli tuonut mukanaan pienen "happi"laitteen. Laite, jossa oli letku ja letkun päässä hengitysmaski. Piia näytti miten maski laitetaan kasvoille ja kuinka sieltä sitten virtaa raikasta happea uniapneasta kärsivälle. Laitteen saa lainaksi Hyvinkään sairaalasta. - Jo ensimmäisen yön jälkeen sitä tuntee itsensä paljon pirteämmäksi, kun on voinut nukkua ilman katkoksia, kertoi Piia.

Piia kertoi myös vetävänsä Hyvinkäällä Uniapneakerhoa, joka kokoontuu neljä kertaa vuodessa. Kerho antaa vertaistukea. -Keskustelemme ja kerhossa saa ehkä vinkkejä toisilta, sinne voi tulla vain kerran tai käydä joka kerta, Piia juttteli.

Kuulimme myös, että

Uniapnean selvin oire on voimakas, katkonainen kuorsaus. Katkos päättyy usein korahdukseen ja nukkujan havahtumiseen, vaikkei hän varsinaisesti herääkään. Hengityskatkoksia ei ihminen itse yleensä tunnista. Päiväsaikaan ihminen kokee vireystilan alenemista; hän voi olla säännöllisesti uupunut työpäivän jälkeen. Muita tyypillisiä oireita ovat ärtyneisyys, keskittymiskyvyn puute ja masentuneisuus. Uniapneaa sairastava ihminen ei valitettavasti useinkaan osaa yhdistää oireitaan uniapneaan.

Hoitamaton uniapnea lisää kuolleisuutta sydän- ja verisuonisairauksiin 3-6-kertaisesti. Se lisää myös eteisvärinää, aivoinfarkteja, keuhkovaltimoverenpainetautia ja tyypin 2 diabetesta. Uniapnealla on myös yhteyttä kohonneseen verenpaineeseen, keskittymis- ja oppimisvaikeuksiin, muistihäiriöihin ja masennukseen.

Hyvä uutinen on, että uniapnea voidaan helposti todeta ja uniapnean hoito on tehokasta. (www.uniapnea.fi).

Aikasemmin ei osattu ain ayhdistää potilaan oireita uniapneaan, varsinkaan naisten oireita. Uniapneaa, kun pidettiin lihavien miesten tautina. Onneksi tässäkin asiassa lääketiede on kehittynyt ja tieto on lisääntynyt ja uniapneasta kärsivät saavat helpommin oikean diagnoosin.

On hyvä, että on Piian kaltaisia henkilöitä, jotka vievät tietoa eteenpäin. Mitä enemmän taudista ja oireista tiedetään sitä parempi. Näin se on kaikissa asioissa. Tieto on valttia.