Mäntsälän kirkko 150 vuotta

Odotellaan kirkon ovien avatumista.
Kaunis ilta-aurinko kultasi kirkon punatiiliset seinät.
Kirkkoherra Mikko Seppälä
Alttarilla on viime palmusunnuntaista alkaen ollut Heikki Varjan suunnittelema krusifiksi.
Uusi kirkko ja vanha puukirkko rinnakkain. Taulun on maalannut kunnankirjuri Silfveniuksne tytär Ingrid.
Kirkkoherra näytti harvinaiset surusauvat. Niitä käytettiin hautajaisissa. Nämä sauvat ovat olleet lainassa Kansallismuseossakin - niitä ei muualta löydy.
Alttarilla olevat kynttilänjalat seurakunta tilasi 1991, kun kirkko vihittiin remontin jälkeen uudelleen käyttöön. Jalat ovat Mäntsälän omaa graniittia.
Kirkkosalin keskellä valaisee Koiviston kirkon kattokruunu.
Kolmikerroksinen ja 36 valopistettä.

Mäntsälän punatiilinen kirkko vihittiin käyttöön adventtina 1866. Tänä vuonna juhlitaan koko vuosi 150-vuotiasta kirkkoamme.

Kävimme tutustumassa kirkkoon ilta-auringon kauniisti kultaessa kirkkoa. Nautimme ensi kirkkokahvit emäntämme Sirkan apulaisineen tarjoamana. Sirkka oli leiponut herkkullista omenapiirakkaa.

Tutustuminen aloitettiin kuuntelemalla ensin puheenjohtajamme tarinaa kirkon historiasta. Nykyinen kirkko on jo kolmas kirkko samalla paikalla, mutta ensimmäinen tiilikirkko. Kaksi aikaisempaa kirkkoa oli rakennettu puusta. Jonkin aikaa kirkonmäellä seisoi nykyinen kirkko ja vanha v. 1775 rakennettu puukirkko rinnakkain kuten vanhassa taulussa näemme.

Kellotapuli sijaitsi tien toisella puolella. Kellotapuli koki saman kohtalon kuin puukirkkokin - ne purettiin. Kirkon arkkitehteinä mainitaan Jean Wik ja E.B.Lohrman, joiden molempien kynänjälki näkyi piirrustuksissa.

Kirkko on länsitornillinen pitkäkirkko. Tosin säätyläiset olisivat halunneet jättää tornin pois - olihan tuo kellotapuli. Säätyläiset olisivat halunneet tilata uudet piirrustuksen Turun- ja Porin läänin lääninarkkitehdiltä Chewitziltä, jotta olisi saatu hienompi kirkko. Hänhän oli suunnitellut mm. Ritarihuoneen Helsingissä. Tähän eivät talonpojat suostuneet pelätäen lisäkustannuksia. Siihen aikaan, kun jokainen joutui rahallisesti osallistumaan kirkon rakentamiseen. Kerättiin kirkkorahaa.

Niin ja eihän me Mäntsälässä turhan vaatimattomia olla. Ajatuksena oli rakentaa kirkko, jossa olisi tilaa 3 000 hengelle. Jo olisi kirkolla ollut kokoa. Koska pitäjän asukasluvun uskottiin kasvavan, niin voisi kirkossa olla tilaa vaikkapa 6 000 hengelle. Olisipa siinä ollut ihmettelemistä nykypolvilla niin ison kirkon kanssa.

Kirkko rakennettiin aikaisemmin saatujen piirrustusten mukaisesti. Alussa kirkossa ei ollut lämmitystä - vain sakastissa oli yksi kaakeliuuni. Myöhemmin kirkkosaliin tuli kamiinat.

Ylikartanon isäntä Hugo von Qvanten osti alttaritaulun kirkkon ja säätyläiset hankkivat kehykset Pariisista. Alttaritaulu Paimenten kumarrus on saksalaistaiteilija Bernhard Reinholdin maalaama v. 1861.

Nykyisin kirkon keskellä antaa valoa upea 400 kg painava kattokruunu rajan taakse jääneestä Koiviston kirkosta. Juho ja Jonas Peusa lahjoittivat kruunun v. 1904 Koiviston kirkkoon, kun kirkko vihittiin käyttöön. Kruunun ympärillä oli neljä pienempää kattokruunua, jotka on nyt sijoitettu kolmeen eri kirkkoon. Isoin krunnu sai uuden kotipaikan Mäntsälän kirkosta oltuaan 50 vuotta pakattuna osiin Askolan kellotapulissa.  Se sijoitettiin kirkkoomme v. 1991 tehdyn sisäremontin jälkeen.  Ennen kattoon ripustamista valaisin sähköistettiin.

Kirkon muista valaisimista puheenjohtaja Marjutillamme olikin sitten ihan omakohtaista tarinaa. Miten oli kirjoitettu pieni pätkä kirkon historiakirjaa uusiksi hänen tavattuaan taiteilija Helena Tynellin. Kirkon sisäpilareissa olevat lamput ovatkin Paavo Tynellin eikä Helenan, kuten historiakirjassa lukee.

Historian jälkeen kuulimme kirkkoherra Mikko Seppälän tarinaa seurakunnasta. Hän kertoi, että Mäntsälä on Espoon hiippakunnan kärkikastia kirkon jäsenmäärän suhteen. Mäntsälässä 70 % asukkaista kuuluu seurakuntaan. Seurakunnan asioita on hoidettu aina hyvin ja meillä ei ole tarvinnut supistaa toimintaa - kiitos seurakunnan jäsenmäärän. Hautausmaan hoitoon panostetaan ja siitä myös martat kiittivät. Kuulimme myös, että meillä on oman hiippakuntamme suurin kirkko 1500 istuinsijalla. Siksipä hiippakunnan 10-vuotisjuhlatkin vietettiin muutama vuosi sitten Mäntsälässä. Tästä meillä martoilla onkin hyvä mielikuva - olimmehan me tarjoamassa kirkkokahvit kirkossa.

Lopuksi kävimme vielä katsomassa sakastin ja vierailimme 2. krs:ssa olevassa pienessä kirkkomuseossa, jossa ihailimme mm. vanhoja messukasukoita.

Kiitos kirkkoherra Mikolle ja myös teille kaikille martoille, jotka olitte saapuneet tutustumaan kirkkoon. Meitä oli paikalla 37 henkeä.