Hunajasta on moneksi

Aina yhtä iloinen marttailtojen kahvilavastaavamme Sirkka.
Martoilla kädet ahkeroivat.
Mäntsäläläistä herkkuhunajaa.

Syyskuun toisen illan aiheena oli hunaja, josta meille tuli kertomaan Helena Saatsi. Hänellä on useampia mehiläispesiä eri puolilla Mäntsälää. Pesien sijainnin mukaan on nimetty myös hunajat. Mansikkapellon hunajaa...Metsähunajaa...

Helena kertoi perineensä mehiläisten hoidon isältään, jolla oli ollut muutama pesä. Isän kuoltua Helena oli päättänyt jatkaa isänsä jalanjäljillä ja kertoikin olevansa kiitollinen isälleen tästä perinnöstä. Helena kertoi mehiläisten maailman olevan varsin kiehtovaa. Siltä se meistä kuulijoista myös kuullosti.

Helena toi mukanaan maisteltavaksi hunajaa - eri pesistä kerättyä. Hän oli valmistnaut meille myös hunajatoffeeta...nam, nam. Helena kertoi hunajaa olevan myynnissä myös Stockmannilla Helsingissä. Ihanan sileää ja niin makeaa..... Hän linkoaa hunajan käsin. Monta sataa kiloa. Helena ei valmista maustehunajaa, vaan sitä tavallista - aitoa tuotetta.

Kuulimme myös, että ei edes mehiläishoitaja säästy pistoilta. Joskus vaan joku mehiläinen löytää tiensä puvun sisälle, mutta onneksi harvoin. Täytyy yrittää olla mahdollisimman tarkka pukiessa suojapuvun päälle.

Opimme kuinka terveellistä hunaja on ja, että sitä kannattaa syödä.  Sokerin sijaan...hunaja sopii ruuan valmistukseen ja sillä voi parantaa haavojakin. Elämän eliksiiriä.

Illan päätteeksi saimme myös ostaa... ja kauppa kävi.